Rauhallista alkuvuotta

Kyllä tämä blogikin alkaa taas päivittyä kun kevät vähän etenee. Talven olemme viettäneet pitkälti hiljaiseloa, emmekä ole avanneet yhtään seinää tai lattiaa vielä tämän vuoden puolella. Mutta kun valo lisääntyy, alkavat kaikki keskeneräiset paikat erottua. Vähitellen pitäisi myös niitä siemeniä laittaa multaan, jos aikoo kesällä satoa saada. Jospa helmikuun aikana täsmentyisi, että mitä huonetta alkaisi kohentamaan ja siitähän se väkertäminen taas alkaa.

Muistin virkistykseksi..

Tänään..

ja pari kuukautta aiemmin.

Pihajuhlat...eikun -talkoot

Melkoista meininkiä

Kattokassisen uusi harrastus - lumiduunit yläiloissa

Aurinko paistoi viikonloppuna ihanasti ja sai liikkeelle myös sekä lumet, että hieman apuvoimia. Kiitos siitä! Kyllä sitä lunta vain katoillakin riitti, josko sitä on maastakin kauhottu menemään. Varastorakennuksen päälläkin sai hommia tehdä kolan kanssa mutta talon katolla pärjäsi lapion kanssa. Onneksi "talvi ei yllättänyt" uutta rmt-asujaa vaan (jäätikkö)valjaat löytyivät herralta omasta takaa. 

Ja palkaksi saa lumet
niskaan kun yrittää auttaa...

Mikäköhän putki täällä on jäässä?

Kaikki on niin uutta. Eilen illalla ei sitten yläkerran vessa vetänyt. Hetken aikaa luulimme, että pitää alkaa purkaa koko hökötystä(niin kuin muka olisimme osanneet) mutta "onneksi" pian tuli hoksattua että myöskään kylmää vettä ei tule hanasta. Lämmintä kylläkin. Tästä Sherlock Holmes ja Neiti Marple päättelivät, että vesiputki on jäässä. Tosin sitä ennen Holmes kävi ulkorakennuksessa saunassa huomatkseen ettei sitä kylmää vettä tullut sinnekään, ja Marple juoksenteli pitkin asuntoa kellarista yläkertaan (ensimmäisenä tosin katsomaan toimiiko öljypoltin)kokeilemassa eri hanoja ja pattereita, miten niissä vedet ja lämmöt kulkivat. Poltin oli päällä, kylmää vettä tuli muista hanoista, joten hetken pällisteli taas pienoinen Äimän Käki keskellä kotiamme. Kylmää vettä tuli yläkerran toisesta hanasta mutta ei siis toisesta, joten oli vaikea hahmottaa, mikä putkin oikein oli jäässä.
Hetken kuluttua vesi kuitenkin alkoi toimia itsestään."Elämälle kiitos" -ajattelin koska olin aivan sänkyyn romahtamis/kaatumis -kunnossa mutta pienellä maalaisjärjen hivenellä ymmärsin kyllä ettei putkia varsinaisesti varmaankaan jätetä jäätymään ja kevättä odottamaan kun itse mennään nukkumaan. Vaihtoehto kyllä houkutteli, etenkin kun itsellä ei ollut aavistusta oli putki mahdollisesti jäätynyt sisältä, ulkoa vai molemmista.
Töihin lähtiessä piti hana jättää tiputtamaan. Vaikka vesi onkin arvokasta, ei niin arvokasta kuin putkimiehen kutsuminen paikalle.. Pitää vielä paneutua.

Raikasta pukkaa, raikasta pukkaa

Alakerrran lämmönlähde

Aamulla herätessä oli 15 astetta lämmintä. Eipä se paljon enempää ollut nukkumaan mennessäkään. Tulimme kotiin myöhään teatteriesityksen jälkeen ja talo oli ollut koko pakkaspäivän ilman lisälämpöä. Aamulla ylös hieman aikasemmin ylös ja tulta pönttöihin. Ensimmäistä kertaa havahdun oikeasti ajattelemaan, että olisiko sittenkin pitänyt pysyä talvi alakerrassa ja pitää yläkerta "kylmillään". Enpä tiedä. Viikonloppuna huomasi, miten kevätaurinko alkaa lämmittää yläkertaa, ja silloihan siellä oli jo todella lämmin. Epäilenpä että kesällä saattaa unipaikka vaihtua.. Ajatukset alkavat harhailemaan jo kevääseenkin. Sitten kun kaikki on hieman helpompaa. Mutta talvi on niin erityistä ja omalla tavallaan kaunista aikaa, ettei sitäkään saa tuhlata vain sellaisen odottamiseen, joka tulee joka tapauksessa kun aika on. Ensi vuonna viisaampana ja talveksi eristäminen kuntoon.

Uusi lumikola pääsi hyvään kotiin

Aamu valkeni tuiskuisena. Töihin lähtiessä se tuo hieman kolkon olon, koska en pidä motarilla aamuliikenteessä olemisesta huonon kelin keskellä. Matka meni kuitenkin hyvin vaikka kestikin. Koomista on, että matka Lohjalta Helsingin Munkkiniemeen kestä yhtä kauan kuin sitten Helsingin sisäisessä liikenteessä Munkasta Tehtaankadulle. 

Eikä se myräkkä aamuun loppunut, joten kotimatkalla piti koukata Starkin kautta. Meillä toki oli jo yksi lumikola mutta halusin toisen ns. oman kokoisemman. Ei ole paljon iloa, jos lumen saa kolaan mutta kola ei sen jälkeen liikahda minnekään. Samalla piti napata mukaan myös uusi lumentyönnin. 

Ja voi elämän kevät! Sen verran sitä lunta oli, että lopputulokseksi tuli Lumi-Uusi Asukas 1-0. Puolessa välissä loppui energiat ja voivat ja yksinkertaisesti ei vain poweri riittänyt enää lumen kinosten päälle kampeamiseen. Perheen sitkeämpi ja tottuneempi osapuoli jäi vielä pihalle ja kirjoittaja palasi sisään ruuanlaitto ja lämmityspuuhiin. Tosin revanssia odotellessa...

"No miltä ne lumityöt nyt sitten maistuvat?"

 Kun on aikeissa hankkia vanhaa omakotitaloa, kaikki varoittavat työmäärästä. Kaikki liikenevä vapaa-aika menee talon korjaamiseen, eikä riitäkään. Myös talon ympäristö, lumineen ja rikkaruohoineen on hoidettava. Ja sitten siinä on pulassa, koska on tottunut helppoon kerrostaloasumiseen, jossa pihat on kolattu ja asfaltti harjattu.
Talvi on kieltämättä ollut luminen. Erityisesti työkaupungissamme Helsingissä. Sen sijaan kotipihamme on päässyt vähemmällä. Tilastollisesta erosta en tiedä mutta jo silmämäärällisesti on pystynyt toteamaan, että olemme kasvattaneet Harjun kupeessa pienemmät kinokset.

Päälumityöntekijä kommentoi ensimmäisen kuukauden kokemuksen jälkeen lumitöistä seuraavaa:

 " No ei se nyt niin paha ole ollut. Saahan siinä happea samalla ja tulee oltua ulkona. Välillä on kyllä miettinyt, että mihin sitä lunta sitten laittaa, jos sitä tulee enemmän mutta kun sitä kolaa heti lumisateen jälkeen niin se on vielä kevyttä ja pääsee vähemmällä. "

Entinen kerrostaloasuja on siis sopeutunut uuteen rooliinsa ja lisääntyneeseen työmääräänsä hyvin. Itsekin kiinnostuneena odotin, että joko on alkanut kypsyttää mutta meillä nämä lumityöt otetaan(vielä) ilmeisen rennolla asenteella.
Melkein hävettää, että tämän kirjoittaja on ollut lumitöissä vasta pari kertaa mutta puolustaudun töiden organisoinnilla. Kun toinen tekee lumitöitä, tekee toinen ruokaa ja lämmittää taloa. Jos kummatkin ovat lumitöissä, on toki tuloksena nopeammin puhdas piha mutta  sen jälkeen nälkäisinä palelevat asukkaat.  Tosin hellan ääressä häärääjä menettää kuntoilupuolen - olisi ehkä siis syytä välillä vaihdella työtehtäviä..?