Vielä vihertää

Heiii, kiva nähdä, että tänne on tullut uusiakin lukijoita, ja yhtä kivaa, että jo paikalle aiemmin löytäneetkin ovat pysyneet mukana. Kommentoikaa ihmeessä näitä juttuja, ihan mitä mieleen vai tulee. Kynnys on asetettu matalalle.. ;)
Näitä pihajuttuja riittää vielä tovin - koska elokuuhan tässä vasta alkoi mutta - älkää olko huolissanne. Olemme muutaman viikon päästä siirtymässä sekä, kattomaalauksen sekä kylpyhyoneen kunnostuksen pariin. Kummastakin tunnun tietävän aivan yhtä paljon - ja kummankin onnistumisesta minulla on tällä hetkellä varsin saman suuntaiset odotukset..

Mutta sitä ennen vielä viiniköynnöstä(kyllä, taaaas) perunaa ja muutenkin kasvimaata. Tietenkin palan myös halusta kertoa, miten saimme raivattua pusikkoa autotallin toistesta reunamasta. Erittäin jännittäviä postauksia luvassa siis!
 Perunamme onnistuivat niin loistavasti, että harmittaa, ettemme laittaneet niitä enempää. Vähän myös surettaa, kun niitä on enää niin vähän jäljellä. Pinkistä Rosa-perunasta on tullut jo ruokahetken suloistuttaja. On ollut ilo hakea ne tuosta muutaman metrin päästä, pesaista - ja kokea onnistumisen iloa. Pienestä se syntyy.  Samaa iloa ovat tuottaneet salaatit ja persiljat. Salaattia onkin tullut niin runsaasti ja vahvalukuisena, että olemme lahjoittaneet sitä lähiympäristölle. Aivan tilaamatta ja pyytämättä. Mutta onhan ruuassa ja sen lahjoittamisessa myös jotain sympaattista. Minusta on ainakin ihanaa saada lahjaksi kalaa, tai leipää tai sieniä - ja kyllä sitä arvostaa tosi paljon, että toiset ovat nähneet vaivaa ja vielä syödessäänkin muistaa mistä antimet ovat tulleet.
Mutta kerrotaanpa myös sitten niitä haastepuolia niidenkin lohdutukseksi, joilla myöskään kaikki eivät ole kasvimaiden kanssa menneet putkeen. Esim. minulla ei itänyt yksikään papu, ei siis yksikään. Tunginpa niitä sitten purkkeihin tai maahan. Eikä ensikertalaisen ollut helppo erottaa rikkaruohoja kylvettyjen kasvien aluista, joten välillä koko maa näytti hieman..hmm..vallatulta. Tosin muutamia viikkoja vähän myöhässä saimme sen taas kitkettyä vähän parempaan ruotuun mutta kasvimaan kanssa pitäisi olla kyllä melko tiiviisti puuhastelemassa, jos haluaa erinomaisen tuloksen, ja siihen ei parin viikon poissa olo oikein auta.

Lisää perunoita

Kun ensimmäiset perunat nostettiin, olivat ne melko pieniä, osa vielä niitä peukalonpään kokoisia. Nyt saimme niin reippaita apujoukkoja aivan Ranskanmaalta asti, että oli pakko käyttää tilanne hyväksi ja laittaa nuoret neidit perunannostoon ja - pesuun tietysti. Voi miten hartaasti ja kiinnostuksella nämä nuoret maataloustyöntekijät hommaansa suhtautuivatkaan, ja mikä ilo oli taas syödä omia perunoita.

Peruna on kyllä kiitollinen kasvatettava. En voi millään sanoa, että olisimme tehneet mielttömiä hoitotoimenpiteitä tai erityisesti panostaneet niiden kasvattamiseen. Jopa multaus, jota hieman odotin, jäi tekemättä, koska tarvetta sille ei näyttänyt tulevan. Samoin salaatit ovat suorastaan kukoistaneet rehevästi ja myös tillistä on ollut paljon iloa. Ensi kesäksi suunnittelemme kasvimaan järkeistämistä ja siirtämistä mahdollisesti viljelylaatikoihin aurinkoisemmalle puolelle pihaa. Nyt tuo piha-alue on käyttämättömänä, ja paikalla missä olisi mukava vaikka istahtaa ilta-auringossa, kasvaa - perunaa.

Ensimmäiset perunat nostettu

Tänään petti hermo niin kuin joulukalenteria avaavalla lapsella, ja oli pakko vetäistä ensimmäiset perunanvarret ylös ja katsoa onko siellä mitään. Olihan siellä! Aika hyvänkin kokoista rozaa mutta sitten vielä niin pieniä mukuloita, että ne olisivat saaneet olla vielä hyvänkin tovin mullan alla. Mutta maistiaiset siitä sai ja vielä vatsansakin täyteen kun lisäsi ostoperunoita mukaan. Myös ruokavieraat kehuivat, vaikkakin ensin kovasti epäilivät pinkkiä väriä. Ei pidä aina olla niin epäluuloinen, joskus erilainen voi olla oikeinkin hyvä.

Kasvimaan kunnostusta

Multasäkit ovat odottaneet "kasvimaan" vieressä huhtikuusta. "Ei ole vain ehtinyt." Mutta kaikella on vuoronsa, ja välillä on vain pakko ehtiä. Nyt oli plantaasitilkkumme vuoro.

Kun muuttaa uudelle piha-alueelle, ei tosin pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä että "tässä on kasvimaa" ja "tässä on parkkipaikka", koska harvoin ihmisten tavat ja mieltymykset menevät noin vain yksiin. Itse asiassa olen melkein sataprosenttisen varma, ettei tuo "kasvimaa" jää tuohon mutta onhan sitä niin usein aiemminkin väliaikaisratkaisuista tullut pysyviä.

Mutta nyt on maa myllätty ja lannoitettu JA kaksi riviä perunaa istutettu. Aivan pakko myös huomauttaa, että nuo samettikukat eivät ole kasvimaan koristeena vaan yrittävät tehdä pieni muotoista hajuaitaa tuholaisten ja mahdollisesti joskus maassa kasvavien hyötykasvien väliin. Naapurini tuntui nimittäin katsovan touhujani vähän pitkään ja jouduin puolustelemaan, että alan lehdissä on neuvottu tekemään näin.