Ja oikeat tapetit

Tulihan ne oikeatkin tapetit. Jäi  myös ihan hyvä mieli paikallisen liikkeen Latvalan palvelusta. Myyjä, jolle vähän hätäillessäni soitin, josko ne tapetit  j o  olisivat tulleet, henkilökohtaisesti pahoitteli ja pyyteli anteeksi, kun henkilökohtaisesti oli ottanut väärät tapetit vastaan. Nauroin ja sanoin, ettei se hänen vikansa ollut, jos tehtaalta lähetetään väärää tapettia - ja jos ei niitä seiniä ole tapetoitu muutamaan vuoteen, niin ei se nyt enää sitten viikosta kiinni ole. Tosin ei myöskään haitannut, että pyytämättä viivästyksestä tuli 30% alennus. Loppu hyvin, kaikki hyvin - ja on taas mukava mennä uudestaankin. Kyllä asiakaspalvelussa saa mokata. Kukapa ei aina välillä mokaa.
Pari ensimmäsitä levyä on tapetoitu. Tulee siistiä. Kertakaikkisen siistiä. Ehdin jo huolestua, että vähän liiankin siistiä. Kuka on huolissaan siitä, että tuleeko liian siistiä?? Ehkä nyt neljän vuoden jälkeen ero vain on niin huimaavan suuri, etten ole uskoa silmiäni ja muutos kuitenkin on - suuri. Erilainen.
Tapetoija on erittäin tyytyväinen väriin. On sitä ääneen pohtinut jo monta kertaa. Totesi, että "sulla kun on niin hyvä värisilmä"; missä kohdsassa tekee mieli aina tirskahtaa, koska sitä juuri ei ole. Mutta pakko on valita ja kokeilla, eikä auta itku markkinoilla. Vaikka harjaantunutta silmää ei ole, niin silti on ehtinyt oppimaan, että "kyllä sen sitten tietää". Niin kuin nytkin. Hapuiluun menee vain vähän aikaa - ja jollakin jopa hermoja kun sitä voi luulla, että se hyväsilmäinen ottaa ensimmäisellä kerralla sen sopivan tapetin. Mutta ei, se vaan ottaa neljä kokeiltavaa. Josta kaksi jää. Haetaan neljä lisää. Joista viisi lähtee. Yksi vanhoista jää. Haetaan taas viisi lisää. Mutta sitten tuleekin se valaistus. "Tämä se on." Helppoa kun sen osaa.  Etenkin jos istuu autossa ja miettii; "tämäkö me oikeasti valittiin". Seinässä se taas näytti siltä, että "kyllä, tää se just oli" mutta saatiinhan vielä  yksi epäröinnin hetki itsellemme aikaiseksi.

Jk. Hehee, näissä blogeissahan on tapana kertoa tuotteiden merkit ja mallit. Tapetti löytyi siis Boråsin mallistosta: nimi Mineral ja numero 4211. Luulimme tosin, että se on harmaata mutta kyllä tuon numeron kohdassa lukee: beige. Kaikenlaista.

Käärityt hihat

No niin. Nyt on kääritty hihat ja saatu uutta vauhtia tähänkin puuhasteluun. Eilen kävimme hakemassa kylpyhuoneeseen pari valaisinta rakennusapteekista, joten nekin ovat valmiina mahdollista ensi viikon asennusta varten.  Palvelu oli ystävällistä ja alennustakin tuli pyytämättä. Väri meni arpomiseksi mutta tuurilla taas meni oikein.  Sen jälkeen oli luvassa "pientä pintaremonttia."
Hyvä puoli oli, että tavarat oli haettu valmiiksi. Monta kuukautta sitten. Mutta ns. rautakauppa vaeltamiseen menee tuhottomasti aikaa, eikä kuitenkaan saa kaikkea  yhdestä paikkaa, joten nyt kun maalit, puhdistusaineet sekä pelit ja pensselit olivat valmiiksi kotona, oli helppo aloittaa hommat.
Huonekalut kantoon ja hihat ylös. Nyt siis kaikki alkaa taas näyttää siltä "kuin olisimme juuri muuttaneet". Eipä haittaa. Vihdoinkin tuli aloitettua keittiön pintasiistiminen(remontti joskus sitten paremmalla ajalla), pestyä valmiiksi maalarinpesulla yläkertaan menevien rappujen seinät, maalattua vinttien ovet ja valmisteltua eteinen katon maalaamiselle ja tulevalla lattiaremontille. Samalla tuli myös kitattua ja maalattua piiloon seinissä olevat reiät. Myös keittiöön hankitut "näillä nyt pärjätään vähän aikaa" -tapetit otettiin esiin, josko aika riittäisi tänään vielä siihenkin hommaan. Kumpikaan meistä ei ole koskaan tapetoinut, joten kiinnostuksella odotan sitäkin projektia.
Toisaalta mietin, että "mikä tässä kesti näin kauan", toisaalta taas olen iloinen, ettei tullut väkisin yritettyä vaan nyt sitten tehdään kun on tekemisen aika. Ei muuta kuin keittiöön ja maalamaan kattoa toiseen kertaan!