Voi itkujen itku - tänään löytyi pihalta sorsanpesä. Eikä sorsaa näy missään. Lienee joko lähtenyt rauhallisemmille pihamaille tai sitten on käymässä hakemassa itselleen haukkapalaa. Toivon jälkinmäistä.
Luulimme jo sorsan kokonaan lähteneen kun sitä ei näkynyt ja kaikenlisäksi tuo "pesä" on aivan istutuslaatikkojemme vieressä, jossa juuri puuhastelimme, joten ei sekään maailman rauhallisin ja hiljaisin paikka ole.
Sinisorsa pesii suojaisaan paikkaan tekemässään pesässä. Laji munii huhti-kesäkuussa 2–10 vihertävänharmaata munaa ja hautoo niitä noin kuukauden. Poikaset ovat lähes kuoriutumisestaan saakka uimakykyisiä. Lentokyvyn poikaset saavuttavat kahden kuukauden ikäisinä, johon saakka emo huolehtii niistä.Olen myös jo lukenut, että sorsa voi elää melkein kaksikymmentä vuotiaaksi ja että sillä harvoin on salmonellaa. Sorsa syö myös vesihyönteisiä ja selkärangattomia matelijoita, joten toivon sen näkyvän myös etanakannassamme(joita M ystävällisesti keräsi pienen pussillisen pihamaalta kuleksimasta).Mikäli siis sorsa nyt on väen vänkää tullut jäädäkseen meidän pihallemme, ja nyt jo melkein alan toivoa sitä, koska tuntuisi ikävältä katsella hylättyä pesää munineen...
Luontoportti: Sinisorsa
