sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Satoa viinirypäleistä

Kovin myöhäiseen jäi viinirypäsadon kerääminen tänä(kin) vuonna mutta jostakin syystä nyt eivät olleet linnut sadon kimpussa niin ei tullut kiire senkään vuoksi. Marjojen sanotaan myös olevan herkullisempia kuin pieni pakkanen on ehtinyt puraisemaan niitä.
Nyt sitten vain mehumaija tulille ja rypäleet juotavaan muotoon. 

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Kirja - keittokirja on vielä in

Kaikki on nykyään netissä mutta onpa ilo huomata, että kirjoitakin on vielä hyötyä ja iloa. Tällä kertaa se oli "Mestarit keittiössä" -keittokirja. Kirja oli meillä vuosia pölyttymässä varastossa, kunnes löysimme sen, ja nyt siitä sitten on saatu apua jo useampaankin tilanteeseen.
Tänään mestarit ratkaisivat ongelman; "mitä tehdä sitruunojen kanssa?" Kirja tarjosi vaihtoehdon tehdä suolasitruunoja. Siis suolassa säilyttyjä sitruunoita. E
ipä olisi tullut mieleen.
Avataan sitruunat, laitetaan rakeista merisuolaa sisään, purkitetaan ja viikolla lisätään joukkoon vielä sitruunamehua. Jännittävää!
Kun sitruunat ovat suolattuja ja valmiita, niin niitä voidaan käyttää kaikessa ruuanlaitossa missä muutenkin käytettäisiin sitruunaa. Ohje on marokkolaista perää. Ruoka.fi kertoo aiheesta seuraavaa:
Suolaan säilötyt sitruunat, l´hamd mrakad, antavat voimakkaan kirpeän ja suolaisen makuvivahteen moniin marokkolaisiin ruokiin. Tyypillisesti suolasitruunaa käytetään erilaisten tagineruokien ja salaattien maustamiseen. Meillä sitruunoita myydään ainakin etnisissä kaupoissa ja kauppahalleissa.


Tässä ensimmäisessä vaiheessa laitettiin siis suolaa sitruunoiden sisään ja purkkiin myös mukaan kanelia ja paahdettuja fenkolin siemeniä. Parin päivän päästä lisätään joukkoon sitruunoista puristettua sitruunamehua ja sitruunan palasia. Säilytetään kylmässä.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Kesäkurpitsakeitto testissä




Sain naapurini äidiltä pari kesäkurpitsaa vaihtarina kun hän sai tulla meiltä poimimaan mustaviinimarjapensaan lehtiä. Hyvä vaihtokauppa. Kesäkurpitsat olivat suuria ja mietinkin mitä niistä voisi tehdä. Ehdotus tulikin samana iltana kun työkaverini, joka on myös intohimoinen puutarhuri, laittoi tämän ohjeen tulemaan. Viipaleet ovat parhaillaan uunissa - kerron sitten oliko hyvää. Uskallan laittaa ohjeen tänne jo etukäteen, koska työkaverini kokkaukset ovat aina olleet huippuluokkaa.

Kesäkurpitsakeitto

2 uunipellillistä reilun sentin paksuisia kesäkurpitsan siivuja jotka sivelty oliiviöljyllä. Sirottele meri- tai vuorisuolaa päälle.
Paahda uunissa 180 asteessa noin 20+ minuuttia kunnes kullanruskeita.
Kattilan pohjalle reilusti oliiviölyä- kun se alkaa olla kuumaa, sirottele 3 pieneksi hakattua valkosipulin kynttä ja lisää hieman meri- tai vuorisuolaa. Ruskista valkosipulia kevyesti.
Lisää pari kourallista silputtua ruohosipulia ja ruskistuneet kesäkurpitsat kattilaan. Lisäksi kasvis- kana- tai lihaliemikuutio ja noin 7-8 dl vettä.
Soseuta sauvasekottimella ja lisää tölkki kookosmaitoa.
Keittolautaselle keiton pintaan sirottele tuoretta korianteria ja parmesaaniraastetta.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Haasteeseen vastaa hän!

Olipa mukava saada haaste pitkästä aikaa, kiitos! Siksikin, että olen jumissa näppäimistön ja kirjoittamisen kanssa, niin haaste ainakin antaa raamit minkä sisään naputtaa.Talviveräjältä tullut  haaste menee siis näin:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää täydentää 11 haastajan aloittamaa lausetta.
3. Haastetun pitää keksiä 11 lauseen alkua uusille haastetuille.
4. Sitten tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.

Aloitetaan tuolla ensimmäisellä eli itsestäni yksitoista asiaa:

1. Minulla on paksu, melko karhea tukka. Vanha ystäväni juuri halusi kokeilla "vielä se on yhtä karhea kuin aiemmin." Oli se.
2. Tykkään venytellä mutta en tee sitä tarpeeksi usein.
3. Käyn läpi välillä maailmantuskaa. Ukraina, Gaza, Syyria.. Maailma on niin hullu.
4. Olen syönyt tänä kesänä paljon herneitä. Ja nyt siis todellakin tarkoitan paljon.
5. Mielestäni on vaikea yhtäkkiä kirjoittaa 11 asiaa itsestäni.
6. Silmäni ovat vihreät.
7. Minulla on kuorma-autokortti.
8. En ole leiponut pitkään aikaan. En edes muista milloin leivoin viimeksi.
9. Mietin parhaillaan, että mistäköhän löydän 11. bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa..
10. Turhaudun joskus osaamattomuuteeni. Luulen, että kaikkien taitojen pitäisi vain tupsahtaa taivaasta ja asioiden pitäisi onnistua.
11.  En osaa laulaa. Oikeasti. Kaikki eivät vain osaa.




No sitten seuraavaksi jatkan lauseita, joita minulle annettiin:

1. Persoonallisuuttani parhaiten kuvaa...tietynlainen värikkyys.
2. Koulussa olin...sosiaalinen.
3. Kauneinta mitä minusta/minulle on sanottu: että olen hyvä ihminen.
4. Bravuurini keittiössä... on tomaattipohjainen linssikeitto ja huolella tehdyt pastat.
5. Ikävöin...ihnmisiä.
6. Taito, jonka haluan oppia...tanssimaan flamencoa.
7. Jos olisin eläin, olisin...apina.
8. Parasta kotimaassani...luonto ja kaunis kielemme.
9. Luen...nyt taas vähän enemmän kuin pitkään aikaan. Lomalla luulin ehtiväni lukemaan enemmänkin mutta toisin kävi.
10. En koskaan lähde matkalle ilman...kuvausvälinettä.
11. Kun jään eläkkeelle, aion...olla sama minä kuin aina ennenkin.

Ja haastettuni, tässä teille lauseet jatkettavaksi:

1. Tällä hetkellä minua kiinnostaa...
2. Eikö ole erikoista, että...
3. Joskus tulee mieleen, että olisiko sittenkin pitänyt...
4. En ole vielä koskaan blogissani kertonut siitä, että...
5. Tässä kesässä parasta oli...
6. Toivon, että lähitulevaisuudessa..
7. Olen ollut erityisen yllättynyt siitä, että...
8. Jos vain mahdollista niin..
9. Uskon vahvasti, että...
10. Haluaisin kertoa kaikille ihmisille...
11. Satuin nyt vain sattumalta ajattelemaan...


11 jatkolausetta oli helppo keksiä - kaikki muu olikin kesäisen tahmeaa.. :D   Mielelläni myös kuulen piipahtelijoiden ja lukijoiden vastauksia näihin lauseisiin tai kertokaa te 11 asiaa itsestänne kommenttikenttään! (haastettavat blogit ovat hakusessa mutta katsotaan, josko löydän niitä)

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Peruslomaa

Lohjalaista kesäistä iltamaisemaa.
Harjulla on kesälomailtu. Tänä vuonna se on tarkoittanut sitä muodikasta "kotoilua". Joku voisi kutsua sitä myös työleireilyksi mutta viikot ovat olleet niin sirpalemaisia kaikkine pikku menoineen, että se mitä ollaan saatu aikaiseksi on ollut hyvin vähäistä. Toisaalta, eiköhän lomalla saa myös lomailla. Pian se HullunMyllynPyörä - jota työksikin kutsutaan, alkaa taas pyöriä omaa pyörryttävää vauhtiaan.
Mutta nurmikko on ajettu, puuhommia tehty, kesäkalusteet vihdoin pesty ja kesäkirjaakin luettu viisi ensimmäistä sivua.

Piha-altaasta iloa helteellä nelijalkaiselle.

Virvelöitykin on mutta kovin osaavat kalat piiloutua.

torstai 5. kesäkuuta 2014

Vanhempi puutarhuri apuna

Toisinaan mietin ihmisiä, joilla on puutarha ja pentukoira. Mitenköhän siitä tulee mitään? Eikö se pentu sitten kaiva ylös mitä ehtii istuttaa tai kaivele kuoppia kun silmä välttää. Kaivelee varmaan mutta sellaistahan se sitte on.
Meidän apupuutarhurimme on jo 11 vuotias ja olenkin päättänyt olla stressaamatta. On yksi alue, "tee-se-itse-puutarhani", mihin hän näemmä osaa vallan hyvin olla menemättä - ja sitten muiden puskien ja alueiden läpi kävellään niin kuin omia polkuja pitkin nyt kävellään. Kurjenmiekat ovat altaan ympärillä saaneet taipua ja kyllä pioni-puskakin on saanut oman osansa ylikävelystä. Pääasiallisesti se vain naurattaa - "onko pakko mennä juuri sieltä, vaikka vapaata tilaa olisi muuallakin.." jne.  Eikä ylemmässä kuvassa olisi pää puskassa, ellei tuosta kohdasta olisi v u o s i  sitten livahtanut pieni hiiri. Sanotaan, että koiralla on huono muisti mutta vuodessa tuo muisto ei ole himmennyt tippaakaan. Kaveri kyllä tietää, ettei reunaan ja puskaan ole asiaa mutta joskus vietti vaan on niin voimakas, että on pakko ainakin vähän kurkata. Häntä on borderilla paras tiedonantoväline. Kun kiinnostava haju osuu nenään tai innostava rapina korviin, niin häntä nousee antennina ylös, ja kun tuo antenni sitten alkaa heilua tuulilasinpyyhkijöiden tapaan edes takaisin, niin silloin muut tietävät, että kohteena on jotain mielenkiintoista. Jopa niin mielenkiintoista, että kuuloaisti oman perheen käskyille ja kehotuksille katoaa kokonaan..

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Vesillä, reissussa ja pihalla

Kesä teki sen taas. Yllätti omakotitaloasujan. Kävi niin, että oli pakko lähteä muutamaksi päiväksi reissuun, juuri kun helteet alkoivat. Tämä teki sen, että kun tulimme takaisin, nupuillaan olleet tulpaanit olivat jo kuukahtaneet  ja syreenit kukkivat täysillä. Kesä oli tullut kun olimme poissa.
Nurmikko puolestaan näytti siltä, ettei kukaan olisi asunut pihapiirissä moneen vuoteen...
    Talouteemme on tullut myös vene. Se tuli vähän niin kuin yllättäen ja tilaamatta mutta on osoittautunut jo "järki"hankinnaksi. Asumme läänin suurimman järven lähellä ja nyt veneen kanssa tulee myös lähdettyä vesille. Meistä kumpikaan ei ole kummoinenkaan moottoriajoneuvoihminen mutta ei sen veneen kanssa ole pakko mitään ympyrärallia kaahatakaan, riittää kun pääsee siirtymään paikasta toiseen ja näkee kotikaupunkiaan vähän uudesta perspektiivistä.
Väsynyt sunnuntai-veneilijä lepää.
Kysykää vielä, että onko keittiö valmis? No ei ole. Listat puuttuvat ja myös liesituulettimen ulosvientiputkeen meni tovi saada paikoilleen. Tiskikone on kyllä parasta maailmassa, uutuudenviehätys ei ole himmennyt vieläkään. Iloa on riittänyt myös kiertoilmauunista. Erityisesti uunikasviksista on tullut mehukkaampia, mitä ennen.  Kaasuhella on puolestaan ollut niin kätevä kuin ajateltiinkin, että se on. Mutta jospa ne listat jouluksi..

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Vähiin käy

...ennen kuin loppuu. Ihan ei ehditty pääsiäiseksi mutta seuraavaksi sitten. Apua on saatu - ja tarvittu - ja voi hyvänen aika, ihminen osaa arvostaa sitä.
"Ei tää kyllä tästä mahdu."



Kello jo käy ja ilta rientää. Vielä riittää puuhaa.


"Kaasu puuttuu mutta puuta riittää."

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Hommat jatkuu

Seiniin on laitettu tapetti, kalusteiden kokoaminen alkoi tänään ja ehkä huomenna päästään laittamaan lattiaa.


tiistai 8. huhtikuuta 2014

Uusia tiskielämyksiä


Jos olisin vähänkään trendikkäämpi, kirjoittaisin tähän kohtaan että, olemme päättäneet hidastaa elämäämme ja tehdä arjestamme merkityksellisempää. Tämän vuoksi olemme päättäneet suorittaa arkiset askareet aidommin ja ajatuksella. (tässä kohtaa kirjoittajalta meinaa päästä tirskahdus)
Mutta totuus on, ettei mitään valasitumista ole tapahtunut,  halusin vain jakaa tämän illan tiskihetken siksi, että se sai täällä hymyilemään. Varsinkin sen jälkeen kun tajusin, kuinka loistavan astioiden kuivaustelineen kylpyammeen saippuatelineestä saa. Kätevää!

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Apulaistarkastaja sipulivahdissa

Ruohosipuli on tosiaan lähtenyt mukavasti kasvuun. En ole laatikoita vielä ehtinyt kunnostaa tämän kaiken muun hässäkän keskellä mutta eiköhän tässä näitä aurinkoisia kevätpäiviä ole vielä tulossa. Tänään on kyllä sininen taivas ja aurinkokin paistaa mutta kunnon tuuli puhaltaa reippaasti nurkissa.
Aivan yksin ei tarvinnut käydä kurkkaamassa sipulin kasvua. Innokas apulaistarkastaja oli heti hommassa aktiivisella otteella mukana. Toivon vain, että tarkastaja malttaa pysyä loppukevään ja kesän sitten laatikon ulkopuolella.



Kalusteet kotona

Aamulla soi herätyskello. Väsytti. Eikä vähintään siitä syystä, että olimme edellisenä iltana olleet juhlimassa ihanien ystäviemme 40 -vuotisjuhlia. Oli kyllä vaikeaa siinä hauskan juhlahumun keskellä muistaa malttaa lähteä ajoissa kotiin, jotta olisi valmiina ottamaan keittiökalusteet vastaan.
Mies lähti töihin ja 160 cm nainen jäi päivystämään remppahanskat kädessä. Tai itseasiassa ainoat kantohanskat mitkä hätäpäissäni löysin, olivat miehen hervottoman kokoiset lumilautailuhanskat. Suosittelen, olivat pehmeät ja mukavat.
Kuorman tuleminen melkein jännitti. Ehkä eniten siksi, että asiakaspalvelua on nykyään niin kaikenlaista ja yleensä kaikessa kannattaa varautua yllätyksiin. Lohduttauduin sillä, että päivästä oli luvattu tuulista mutta aurinkoista, joten pahimmassa tapauksessa tavarat säilyisivät ulkosallakin.
Loppu hyvin kaikki hyvin. Paikalle tuli suurella Karaattikeittiöiden pakettiautolla ystävällinen kuljettaja. Yhdessä tuumin tyhjensimme auton. Eiväthän ne nykyään järjettömästi paina kun eivät ole kerran umpipuuta.
Sen verran tuli tonttuiltua logistiikan kanssa, että nyt ei päästä saunaan. Sauna on varastossa ja edessä on umpipuista pöytälevlyä ja useampaan kalusterunkoa. No, olkoot se sitten kannustimena nopeaan kokoamiseen.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Keittiökalusteet saapuvat - huomenna

Hyvät ja huonot uutiset. Ensin hyvät: Keittiökalusteet saapuvat huomenna. Sitten huonot: Keittiökalusteet saapuvat huomenna.
Seinät on tapetoimatta ja osin vielä kittaamattakin ja yhtäkkiä tulee soitto, että keittiö saapuu huomenna. Olimme jo varautuneet tekemään tarvittavat työt lauantai-illan ja sunnuntain aikana mutta..noh - eipäs tehdäkään. Toinen on vielä töissä 50 kilometrin päässä keittiön saapuessa ja se vähemmän kätevä on kotona ottamma kalusteita vastaan. Vielä kun tietäisi minne ne sujauttaa kun alakerran huoneet ovat muutenkin verrattain..hmmm..boheemissa järjestyksessä mutta vielä ei tunnu edes hirvittävä paniikki kuristavan kurkkkua. Huomenna sitten.
Hei kukaan ei ole edes kysynyt minkälainen keittiö meille tulee. Kerron silti. Vaikka näkeehän sen sitten, kun joskus valmistuu mutta piirustuksen mukaan, jotain tämän suuntaista. Ikkuna on tosin suurentunut, liesituuletin menee eritavalla ja lattiakin on toisen väristä mutta tänne päin.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Koiran mentävä lautakasa

Juuri sopiva lautakasa pihalla - koiralle. Eipä se ehtinyt siinä montaa päivää olemaan ennen kuin oli pakko tunkea sinne sisuksiin pää edellä. Onneksi suurin osa nauloista on poistettu mutta juuri siinä mistä on pakko tunkea, niin luonnollisesti siihen on juuri muutama naula jäänyt.Tällä kertaa ei osunut. Mutta on se kumma, että joka paikkaan sitä on päänsä tungettava. Koirankin.



keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Levyt seinässä - seuraavaksi kattoa


Levyt on lattiassa ja seinässä! Nyt pitää seuraavaksi pestä ja maalata katto, raapia tapetit ja tapetoida..se ei taida olla meillä oikein vielä hanskassa mutta eipä ole tapettejakaan löydetty. Sitten voikin asentaa lattian ja odotella, että koska kalusteet saapuvat pihaan. Nyt ei yhtään haittaisi, vaikka tulisivat vähän myöhemmin kuin ennemmin sillä..eeh..aika alkaa loppua tutusti kesken.
No onko tässä nyt niin suurta sävyeroa - valkoinen mikä valkoinen..?

maanantai 31. maaliskuuta 2014

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Lattiaa avattuna

Keittiöremontteja on erilaisia. Toisissa ehostetaan pintaa ja toisissa kaatuu seinää. Tässä meidän on avattu seinää ja lattiaa kun on vanhasta talosta kysymys. Lattiatkin piti avata, koska eihän sitä oikein muuten varmasti tiedä missä kunnossa purut ovat, ja koska tarkka mittamies totesi lattian olevan joiltakin osalta koholla, piti lankut purkaa ja varmistaa, että koolingit ovat suorat.
 Lattian alta toivoin paljastuvan kirjeen entisiltä asukkailta tai vaikkapa edes sanomalehteä mutta mitään viestiä ei oltu jätetty. Ainoaksi löydökseksi jäi tuo rikkinäinen nukke.. Vähän erikoinen eriste kieltämättä.





Vanhan kertausta

Entinen ikkuna luukkunen
Pieni kertaus varmasti voisi olla paikoillaan. Olemme muuttaneet taloomme talvella, hieman yli kolme vuotta sitten. Olimme kumpikin kunnollisia kerrostaloihmisiä mutta pieni asuntomme oli - noh - pieni ja kaipasimme tilaa sekä happea. Omaa pihaa ja ulkoilumahdollisuuksia tuli ikävöityä kaupungissa erityisesti aina kesän jälkeen, kun paluu takaisin toimistohommiin ja neljän seinän sille muutenkin oli edessä.
Päätimme olla reippaita ja muuttaa tähän taloomme suoraan sisään. Siinäkin oli aikoinaan tarpeeksi hommaa. Piti vain päättää ettei keskeneräinen tai "ei oman näköinen" talo häiritse, koska sen keskeneräisyyden on saanut itse valita. Eikä se ole pahemmin häirinnytkään. Kun sitten on alkanut häiritä, niin sitten ollaan tehty. Tai jos tilanne on vaatinut. Esim. vesikatto oli siinä kunnossa, että se oli pakko maalata.
Keittiöremontti tapahtuu siis kolme vuotta muuton jälkeen. Kamat on vain työnnetty paikallaan olleisiin kaappeihin ja elämää on eletty ihan hyvin näinkin. Välillä on vain tullut toivottua, että voi kunpa toisella seinällä oleva ikkunan luukku olisi isompi tai että patteri olisi suorassa. Myös tiskikonetta on ehtinyt kolmen vuoden aikana kaipaamaan jo useasti.
Viime vuoden lähetessä loppuaan teimme puolivakavan lupauksen saada keittiöremontti vihdoinkin aikaiseksi, ja sillä tiellä nyt siis ollaan.

Valkoinen yllätys

Hurjaa vauhtia tapahtuu, ei voi muuta kuin ällistellä. Kuoritaan, puretaan ja rakennetaan. Nyt lattia jo levytettynä, vaikka vasta eilenhän sitä purettiin ja pohdittiin "onkohan koolingit vitnot."
Suurinta innostusta hillitsee hieman altaan takaa löytynyt kosteus ja valkoinen rihmasto sen päällä.Toivottavasti ei ole mitään "pahanlaatuista hometta" ja toivottavasti päästäisiin pienemmällä säikähdyksellä kuin isommalla.


perjantai 28. maaliskuuta 2014

Tule hyvä ikkuna

Ikkuna löytyi Hämeenlinnasta. Ylijäämävarastosta. Normaalisti ei olisi ollut mahdollista lähteä hakemaan Hämeenlinnasta asti ikkunaa mutta onneksi remppaajilla oli vapaata ja tahtoa käydä piipahtamassa siellä. Nyt meillä on sitten isompi ikkuna. Huomenna tulee sukulaisapu konsultoimaan, miten se kannattaa seinään upottaa.
Oli muuten huikea ero soittaa paikalliseen K-rautaan ja Hämeenlinnan ylijäämävarastolle. Hämeenlinnassa vastattiin heti reippaasti ja asikaspalveluhenkisesti, myös tavaraa löytyi. K-raudasta kesti ikuisuus ennen kuin kukaan vastasi puhelimeen, ja sen jälkeen vastaus oli hieman laiskasti: "Ikkunan saaminen kestää noin kuukauden ja maksaa noin 500 - 600 euroa." Hämeenlinnassa maksoi 139 e - ja sai heti. Melkeinpä eniten odotan kuinka paljon valo lisääntyy isomman ikkunan myötä ja kuinka erilaista tulee olla nähdä siitä pihalle.

ps. enpä ole viime vuosina pahemmin mikroaaltouunia kaivannut mutta kieltämättä se keittiöremontin aikana voisi olla kätevä. 

torstai 27. maaliskuuta 2014

Kyllä lähtee

Iso-Nestori ja Keski-Nestori (joksi heitä ystäväni Hannan kanssa kutsumme) saivat paljon aikaiseksi päivässä. Itseasiassa purettua koko keittiön. Nopeasti tilanne eskaloitui siihen, että "huomenna pitää lähteä hakemaan 90 x 90 kokoista ikkunaa Hämeenlinnasta. Ikkuna homma liittyy siis siihen, että keskellä toista seinää on tuollainen pieni ikkunanluukku, mikä on luonnollisesti parempi kuin ei mitään. Mutta olen monta monituista kertaa toivonut, ettei vanhaa ikkunaa olisi otettu pois. Ikkuna on vielä sillä korkeudella, etten näe siitä kunnolla ulos, vaan se on pikemminkin valolisä ja tuuletusluukku. Ihan hyvä sekin. Mutta tämän päivän keskustelun perusteella tulimme lennossa siihen tulokseen, että "saahan siihen isommankin ikkunan."No. Katsotaan millainen tulee - ja oliko se hyvä idea.

Ryskettä päivään

Ai kauheeta, nyt se sitten lähtee. Keittiö - eikä uutta ole. Näin meillä tehdään aina. Purkamisessa olemme melko hyviä mutta sitten siinä rakentamisvaiheessa voi vähän kestää, ja viimeistelyssä..kröhöm..kun niitä taitoja jaettiin, niin emme ainakaan ensimmäisenä olleet siinä jonossa.
Lattiaksi tänne on aikoinaan laitettu eri palasista laminaattia, ja sen tilalle olisi nyt tulossa vaalea korkki. Ikkunan puitteet ovat myös ärtsyn tummat ja niitä ympäröivä ikkunalaudoitus on aina tasaisen väliajoin myös osunut silmään. 
Kyllä ryskyy!