Aitaprojektia

Välillä joutui maalaamaan puskista.

Parhaat maaliastiat - suosittelemme kotikäyttöön.

No nyt on sitten aita maalattu. Vanha aita oli painekyllästettyä lautaa mutta muuten käsittelemätöntä niin maali teki aidasta siistimmän. Värikin oli yhden alakoululaisen sekä vanhemman ohi kulkeneen rouvan mielestä oikein hyvä. Muutenkin tuntui, että maalausprojektimme toi väriä ja iloa ympäristöön. Kannustusta tuli. Yritimme useammallekin ohikulkijalle tarjota mahdollisuutta osallistua talkoisiin mutta kukaan ei tarttunut. Olisihan se voinut olla hauskaakin maalata pari tuntia aivan tuntemattomien ihmisten aitaa.
Onneksi meillä oli vieras kylässä, joka uhrautui ja sinnikkäästi maalasi kanssamme vaikka mukavampaakin puuhaa olisi varmasti ollut kauniina kesäpäivänä. Tuollaisessa projektissa kaikki lisäkädet ovat tervetulleita, koska eniten aikaa menee pienten välien ja reunojen maalaamiseen. Puolessa välissä alkoi tuntua ettei aita lopu ikinä.
Tällä kerralla kävi nyt niin, että ensimmäinen maalipönikkä tuota "kotipizzan harmaata" (tikkurilan aivan oikea nimi tuolle sävylle) oli sävytetty sisämaaliin, joten kauhun sekaisella jännityksellä odotamme talvea ja tulevaa kevättä. Jos olemme todella onnekkaita, maali kestää aidassa - mutta koska sisämaalia ei ole tarkoitettu ulko-olosuhteisiin, pitää henkisesti varautua siihen, että maali voi myös hilseillä pois aidasta.Toisen kerroksen vedimme ulkomaalilla. Sekin tietysti lähtee, jos alla oleva kerros alkaa elää.

Rennommat talkoolaiset lötköttivät varjossa.

No kaikesta oppii. Nyt ainakin tulee aivan konkreettisesti testattua miten Tikkurilan Luja sisämaali toimii ulkoaidassa, jota siis aiemmin ei oltu maalattu. Toivoa siis voi, että alempi kerros imeytyisi puuhun ja pysyisi.

Loppusuora - pääty jo häämöttää.