Viime viikolla kun piti "hieman kurkata" mitä kylmäeteisen mattokkeemme alla on, joten jouduin tyhjentämään eteisen melkoisella hopulla ja siirsin samassa rytäkässä myös tuon tulilatvan olohuoneeseemme.
Parin päivän päästä katseeni osui siihen ja mitä näinkään - kaksi etanaa! Tulilatva lähti saman tien ulos. Olkoot miten on, mutta etanoiden raja menee takuuvarmasti kynnyksellämme, enkä olisi yhtään pahoillani vaikkei niitä löytyisi yhtään kappaletta pihaltamme.
Hui! Onneksi ne ei ole nopeita! ;)
VastaaPoistaMeillä oli kaupunkirivarin takapihalla yks vuosi oikein etanaepidemia, KAIKKI kukat (tai enemmänkin lehdet) oli reikäisiä kuin juusto. :[ Viime vuonna taistelin liljakukkojen kanssa. Ei ole helppoa olla puutarhuri! :)
Niin, luonnollisestihan mä nyt toivon, että niitä vain oli kaksi, ja ne kaksi tosiaan siirtyivät ulkotiloihin nauttimaan elämästään. En tiedä mikä hentomielisyys on iskenyt mutta tällä hetkellä en saa tuhottua etanoitakaan. Joten yritän elää luonnon kanssa suhteellisen sovussa, kunhan luonto edes pysyisi ulkona.
VastaaPoistaEtanat saavat kyllä kukat ja lehdet rumiksi mutta vielä hankalempia ovat nuo liljakukot, mitä en tiennyt edes olevan olemassa ennen viimekesää. Rucolaan puolestaan iskivät kirpat. Eipä jäänyt meille kuin rippeet, eikä niitäkään voinut enää syödä. Tulevana kesänä suhtaudun taisteluun vakavammin. :)