Vasara ja nauloja

Rakennushommat on loman aikana tarkoituksellisesti jätetty hautumaan. Pyhän Olavin kirkossa vieraillessamme alkoi kuitenkin hymyilyttää. Väkisinkin tuli mieleen että "no täällä sitä puuta on nyt sitten ainakin käytetty", ja samalla ajattelin ilkikurisesti että tästäkin tyylistä olisi varmasti  Kaikki Tietävillä, jotain sanomista keskustelupalstoilla. "En olisi ite kyllä tolla lailla laittanu, enkä ainakaan tota puuta tuohon kohtaan" yms.

Mutta olin erittäin iloinen, että tiemme koukkasi Vammalan ja Tyrvään kirkon kautta. Olin jo aikoja sitten nähnyt pätkän haastattelusta, jossa Osmo Rauhala kertoi symboliensa merkityksestä, ja myös Kuutti Lavosen käden jälki kiinnosti. Paikan päällä olikin elämyksellistä miettiä kahden niin erilaisen taiteilijan yhteistyötä ja samalla katsoa kirkkomaalauksia aivan uusin silmin. Olkootkin katsojan silmissä mutta kaunis se on. Pitkän historiansa lisäksi, siinä on jotakin tätä päivää, joka on tervetullutta arkkitehtuuriimme ja kirkkotaiteeseen.

jk. toinen kiinnostava asia on lukea  Tyrvään kirkkoon liittyvästä valtavasta talkootyöstä. Kirkon kattohan uusittiin ja kunnostettiin vuonna 1997.

" Elokuussa 1997 paanut hohtivat vastatervattuina ja kirkon päätykoristeiden kalkitus toi kuvioinnin kauniisti esille. Kirkkosali oli puhdistettu ja tynnyriholvikaton päältä naakkojen askaroimat jätteet korjattu. Talkoolaiset, paanujen veistäjät, tervaajat, rakentajat, katontekijät, kahvin keittäjät, siivoojat, yhteensä noin 800 vapaaehtoista, olivat työnsä tehneet."

Kolme viikkoa myöhemmin kirkko poltettiin.