torstai 3. toukokuuta 2012

Seuraavaksi purkuhommissa

Alkukesää 2011
Vappu meni pihassa puuhastellessa. Ja seurustellessa. Helsinkiin ja "kotikulmille" oli pieni ikävän häivähdys, mutta ei niin paljoa, että se olisi saanut pakkaamaan vappurepun ja suuntaamaan Kaivopuistoon piknikille. Oma piha oli aurinkoinen ja naapurista löytyi iloista grillausseuraa. Oli mukavan leppoisaa rauhassa touhuta, ja saada jotain pientä aikaiseksikin. Tekemistä riittää ja vaikka kevät on vasta aluillaan, on takaraivossa kuitenkin ymmärrys siitä, että hyvät kelit eivät ole ikuisia, ja silloin kannattaa tehdä kun siihen on mahdollisuus ja aikaa.
 Pihallamme on ollut eräänlainen "puutarhakatos". Tummaksi käsitellystä laudasta, muovikupukattoineen. Viime kesänä sen alla säilytettiin muutamaa pöytää mutta kertaakaan se ei ollut käytössä. Asiaan vaikutti katoksen ahtaus, sen tumma väritys ja jo hieman lahoamaisillaan olevat laudat. Niinpä rakennelma sai purkutuomion.
Purku alkaa
Nyt kriikuna- ja omenapuiden alusta avartui ja näyttää aivan erilaiselta. Se ei olisi hassumpi paikka vaikkapa pienelle kahvipöydälle. Kunhan puut saavat lehdet, siimes saattaa olla houkutteleva idyllinen vehreänä varjoineen.



Puolessa välissä..

Jäljellä enää vain lattialaudat

5 kommenttia:

  1. Aikamoinen hökötys! Nyt on tilaa katsella ympärille ja miettiä uutta järjestystä. Peukkuja tällekin muutokselle!

    VastaaPoista
  2. No olihan se! Aina purkamisen jälkeen miettii, että "mikä tässä näin kauan kesti" mutta viime keväänä oli niin paljon muutakin hommaa, ja oikeastaan vasta ensimmäisen kesän jälkeen huomasi, ettei sitä tule käytettyä; eikä kunnostettuakaan. Vaikka sen olisi maalannut ja jotenkin vähän siistinyt, niin en usko, että siltikään oltaisiin keksitty sille käyttöä. Pari noista kattokupoleista oli rikki mutta toisen lahjoitin naapurille yrttimaan suojaksi ja toisen aion laittaa mansikoiden suojaksi. Kaikki uusiokäyttöön mikä mahdollista.
    Kiitos peukuista! :)

    VastaaPoista
  3. Uskon, että nyt maisema miellyttää silmää enemmän. Enkä yhtään ihmettele, että tuo oli vaikea ottaa käyttöön. Minullakin päätöksen tekeminen muutosten suhteen kestää aikansa, mutta yleensä sitten ei kadutakaan. Hienoa kierrättämistä, noin minäkin yritän toimia. Kaikkea kun ei voi mitenkään säästää nykyisessä muodossaan, mutta aina voi yrittää käyttää uudelleen. Nimimerkillä kaiveli vanhaa tuhkakasaa, ja miettii, miten käyttää vanhan toimistotuolin sakarajalka. Puutarhaan se päätyy johonkin käyttöön kyllä.

    VastaaPoista
  4. Joskus on purettava saadakseen uutta! Ja kaikki ei vaan miellytä silmään! Olen minä kade teidän kväästä! Meillä vieläkin lunta! Mutta jotain kivaakin meillä: lähistöllä käyskentelee poroja :)

    VastaaPoista
  5. Ja niinhän se jaana menee, että minäpä puolestani vähän haikailen viimeisille keväthangille kun jäi hiihdot tänä talvena hiihtämättä.. :)
    Olen itse vähän arka purkamaan kun haluan ensin rauhassa miettiä, että mitä tilalle mutta usein myös huomaan, ettei ajatus uudesta synny ennen kuin vanhasta on päässyt eroon. Siinäpä sitä sitten pohtii.
    Mutta kyllä Piia Anneli, mielellään kaikki mahdollinen uusiokäyttöön. Laitan kuvaa minkälaiset "terassilaatat" tehtiin osasta hökötyksen lautoja. :)

    VastaaPoista