Ensimmäisinä vuosina meillä oli keskellä pihaa oikein kasvimaa. Se oli ihan mukava, mutta emme tainneet olla oikein viljelyshenkisiä silloin vielä, ja koko iso piha sekä talo veivät sen verran aikaa, että kasvimaasta tulikin "tee-se-itse-puutarha".
Nyt pitkästä aikaa tuli halu saada omaa perunaa - ja mielummin vielä juhannukseksi. Yleensähän perunan kanssa on käynyt niin, että kesäkuussa muistaa, että "ai niin, nekin olisi pitänyt jo laittaa."Tällä kertaa tuumasta toimeen. Paikallisesta liikkeestä löytyi Timoa, Annabellea ja Violet Queenia. Meillä ei varsinaisesti ollut mitään suosikkia, piti vain löytää jotain aikaista lajiketta, ja Violet tarttui mukaan, koska muutama vuosi sitten kaverilta Hollanista saadut violetit perunat olivat todella herkullisia!
Lavalle piti löytää uusi paikka, kun aiemi on "remontissa." Kyllä, siinä ikuisessa, mikä näissä vanhoissa taloissa ja pihoissa on usein meneillään. Puuvajan takana on lämmin ja suojaisa paikka, niin perunat saavat aurinkoa siellä. Alle katekangas ja vielä erillinen musta laatikkosuoja laatikoille. Aiemmin en ehkä olisi ymmärtänyt, että katekangas ja suojakangas on hyvä, mutta viimeksi sanomalehtien läpi alkoi pukata vuodenputkea ja lavakauluksetkin lahota.
Ei muuta kuin multaa lavaan ja perunavakoa kaivamaan! Perunamullasta onkin näemmä monenlaisia mielipiteitä; "pitää olla hiekkaisaa", "minä käyttäisin turvetta" ja "tavallinenkin käy" olivat yleisimmät. Kaupan kassalla takana oleva asiakas kehotti lisäämään turvemultaa puutarhamultaan, niin ei tule liian tinttaisaa, pysyy perunalle ilmavampana. Ja näin tein.
Siellä ne nyt sitten ovat! Kolmessa rivissä. Mahdoinkohan saada yhteensä 18 perunaa upotettua riveihin. Kummoistakaan kilomäärää yhteen lavaan ei mahdu, mutta tarkoitushan on pikemminkin saada tästä kesäksi Suuri Perunaseikkailu, kuin pärjätä hengissä talven yli.
Perunat istutin n. 15 centin syvyyteen. Paikko oli oikein mitalla mitata, kun pohdin heittääköhän silmämääräinen arvioni montakin senttiä. Vakojen väliin ei valitettavasti jäänyt niin paljon väliä, kuin olisi hyvä. Jossain ohjeissa 80 centtiä mutta se on mahdollista paremmin ehkä sitten oikealla perunamaalla. Toki tähänkin lavaan olisi voinut tehdä vain kaksi riviä.
Nyt sitten odotellaan. Viime yöhän jäi jo hallaharso laittamatta, mutta jospa sen tulevina öinä muistaisi.
Kuten näkyy, Unto oli myös ahkerana mukana. Multapussista sai mainion korokkeen naapurin puolelle kyttämiseen. Hän on meidän oma ullataalasmaamme.Lisää Violet Queenistä tästä linkistä
