tiistai 9. kesäkuuta 2020

Väsynyt uurastaja

Meillä kaikki osallistuvat puutarhahommiin. Aivan kaikki.

Olin jo menossa sisään, kun ikkunasta huudettiin; "Nyt äkkiä pois sieltä!!"  Jos yhtään osaan arvailla, veikkaan, että siellä ollaan käyty vähän koputtelemassa, josko vaikka seuraavan ulos salakuljetetulle luulle löytyisi mukava uusi jemma. Kuka hullu kaivaa kovaa vanhaa maata, kun joku on pehmentänyt valmiiksi kokonaisen penkillisen? !
Vai olikohan se Pirkka?

maanantai 8. kesäkuuta 2020

Taimet kiertoon uusiin koteihin

Olen yhä vahvemmin sitä mieltä, että kasvien viljelyn ja puutarhanhoidon yms. pitäisi olla osa opetussuunnitelmaa. Osittainhan se varmasti nykyään onkin ja koulussa opitaan paljon käytännönläheisemmin kuin vain kirjoista pänttäämällä. Mutta monta kertaa penkkejä kääntäessäni, maalajeja miettiessäni ja juurakkoja tutkiessani, on tullut mieleen, että luonto ja ruuan kasvatus voisi olla vahvempi osa peruskoulutustamme. Tai, köh, olisin itse voinut ottaa asioista selvää jo paljon aiemmin.  Tuntuu, että esim. Työväenopistoissa riittää kyllä huovutus- ja kangaspalakursseja, mutta "Näin tunnistat maalajit ja juurakot" -kursseja on vähemmän.
Tässä olis siis..noh..en tiedä. 

Perinteinen lemmikki.
Toteutan myös parhaillaan yhtä puutarhasuunnittelun suurinta syntiä; "nykertämistä", mutta se on ainut tapa saada edes jotain valmiiksi. Suurten alueiden putsaamiseen ja istuttamiseen ei ole nyt mahdollisuutta, joten nyt kootaan palasia. "Katsotaan sitten ensi kesänä tilannetta uudelleen." 
Penkkejä putsatessani olen yrittänyt laittaa parhaani mukaan löydöksiä jakoon paikallisessa puutarharyhmässä. Samalla saa itse vaihtareita, tai hyvän mielen siitä, että kasvit jatkavat elämäänsä uusissa pihoissa, eivätkä turhaan päädy kompostiin.

Rohtosuopayrttiä löytyi.
Iiristä, luulen.




perjantai 5. kesäkuuta 2020

Pukkaahan sitä perunaa - tai vartta!

Kiitos auringon ja vesisateiden, näkyy perunalavassakin elämää. Olisikohan nyt multauksen aika?
Kyllä lajikkeissa on eroa. Jos Timo ja Annabelle ovat niitä aikaisia, niin olin jo luullut, ettei Violetta (keskellä) nouse ollenkaan. 
Mutta juhuu, katsokaa - nehän näyttävät ihan perunanaluilta! Mutta tuleeko näistä juhannukseksi perunaa, siitä en olisi vielä aivan varma. 


torstai 4. kesäkuuta 2020

Kukkapenkkejä jakotaimista

Montako kertaa on tullut luettua istuttamisesta, että "ei liian tiheeseen" ja "suunnittele ennen kuin istutat"? Monta - ja useammasta opuksesta, mutta ilmeisesti sitä itse kuuluu siihen kantapään kautta parhaiten oppivaan porukkaan.
Tänä keväänä olen nyt kaivanut kolme pientä penkkiä ylös ja laittanut niihin uudet kasvit. Maahan on laitettu mitä on saatu. Jos on saatu päivänliljoja ja kuunliljoja, niistä on penkki myös koostunut, suuremmin ajattelematta, kuinka hyvin ne loppujen lopuksi sopivat yhteen. Mutta sopivathan ne, ja nyt kun tänä kesänä sopeutuvat niin perkaillaan sitten ensi vuonna, ei se niin vaarallista ole.
On yllättävänkin vaikeaa arvioida pienistä tai supullaan olevista jakotaimista, minkä kokoisia ne ovat elokuussa tai seuraavana vuonna kasvaessaan. Myös kukkimis- ja kokoeroja joutuu pähkäilemään vauhissa, kun kuumana päivänä taimet ovat jo pihalla ja "pitää vaan saada jonnekin kuivumasta".
Varaston takaa löytyi myös erikokoisia ja muotoisia tiiliä, sekä vanhasta kukkapenkistä löytyi muutama upotettu kivi, niin tuli rakennettua reunustakin. Toivottavasti ne vähän hillitsevät rikkaruohojen hyökkäyksiltä.
Tästä lähdettiin.

Tähän päädyttiin.
Ensimmäisen kuvan viheralueelta löytyi tarha-alpia, pikkutalvio, jalopähkämöä, nokkosta, vuohenputkea ja maksaruoho.  Perattuun penkkiin siirsin tähtiputkea toisaalta, jaoin maksaruohon, laitoin muutan arovuokon sekä pari saatua liljaa keskelle. Yhteen nurkkaan laitoin vielä jouluruusun. Löytyypä sieltä myös kuunliljaa sekä pari muuta saatua, jonka nimeä en kuullut/muista.  


Kesäkuun alussa.

Tässä ollaan kesäkuun alussa.