torstai 30. kesäkuuta 2011

Momentum sentään!

Selkee ruohonleikkuri...
Tänään se kauan odotettu ihmeellisyys saapui; työnnettävä, äänetön ruohonleikkuri! Kyllä sitä jo odotettiinkin, ja niin kuin aina odottaessa, alkaa se suurin into jo hieman vähän hiipumaan. Silmä alkaa tottua, ja seuraavat työt odottavat tekijäänsä. Vielä muutama viikko sitten tosiaan melkein hävetti oman pihan kurinalattomuus mutta sen jälkeen tulikin jo juhannus ja paljon iloa "pihaniityllämme" kasvavista marketoista, niin kuin ystävämme Andersson haluaa niitä kutsuttavan.
Mutta juuri parahiksi, ennen lomia, taloutemme vahvistui tällä tärkeällä työkalulla. Niittäminen on myös idyllistä mutta uskon, että näin tiheällä ja keskustaläheisellä taaja-aluella leikkuri on kätevämpi.
Leikkuri pois paketista ja kokoamaan. Itse autoin kokoamisprosessia kantamalla kaikkein raskaimman osan kokoamisalueelle, mikä muuten oli yllättävän kevyt.
Lisää kuvateksti
Kokoamisprosessi näytti sujuvan yllättävän hyvin. Meillä jopa luettiin selkeää ohjekirjasta ja oli kuulemma helppo kasata sekä hyvät kuvat. Plussaa siitä, ettei tarvinnut mitään ylimääräisiä työkaluja kasaamisessa vaan tarvittava lenkkiavain oli mukana, ja muttereille oli tehty kolo, josta myös pisteet suunnittelijalle, että taas oli ajateltu. Meillä kumpikin kelailija on suunnilleen samaa mittaa mutta jos perheessä on eri pituisia ruohonlyhentäjiä, niin pisteet siitäkin, että työntövartta voi säätää helposti.
 Ihana ruohontuoksu ja hiljainen ääni! Kelaleikkurin ääni on kieltämättä nostalginen, kukapa sitä ei lapsuudestaan muistaisi. Nyt se kolina vain on vaimentunut yhteen kolmasosaan ja työntäminenkin tuntui oikeasti kevyeltä. Myös kuulemma ensimmäisen puolen tunnin jälkeen. Itseasiassa kuin työntäisi tukevia ja vähän parempitasoisia lastenvaunuja täysin heiveröisten sijaan. Meidän pihamme ei siis myökään ole mikään tasaisuuden huippu pikku kuoppineen mutta leikkuri pysyi hyvin silti suunnassaan ja meno jatkui. Lisäksi meidän nurmemme ei ollut enää missään ihanne kunnossa vaan kun pituutta ja epätasaisuutta riitti omiksi tarpeiksi, oli ilahduttavaa, että kelailu silti tuntui sujuvan tasaisesti. Paitsi tietysti siinä kohdassa kun osuin pihalta löytyneeseen posliinilautaseen...Toiveikkaana oletan sen olleen siinä siiliä varten...
 Naapurin pappakin osui omalle pihalle samaan aikaan ja totesi tyttärelleen että "voikohan täällä nyt enää itse melutakaan kun naapuri on hankkinut tuollaisen hiljaisen koneen". No ei se välttämättä huonoa tekisi muillekaan mutta meistä kumpikin nautti äänettömyydestä ja katkuttomuudesta.
Ennen muuttamista omakotitaloon, meille hieman naureskeltiin lumen luonnin ja ruohonleikkuun työläydestä. Totta onkin, että kummankin sijaan varmasti tekisi jotain muuta mutta tämän päiväisen ensitestauksen jälkeen ei tule itse ainakaan sanottua kenellekään alle 60 -vuotiaalle, että "siinäpä sitten uuvut nurmikon leikkaamiseen".  Mutta katsotaan mikä on fiilis kun homma pitää tehdä uudelleen, ja uudelleen ja uudelleen...

10 kommenttia:

  1. Tuo näyttää olevan huomattavasti kehittyneempi malli kuin mulla on. Hmm, pitäisikö katsastaa tuollaista? Jos vaikka olisi kevyempi kuin mun nykyinen. Nurmikon leikkuu on yksi turhimpia kesähommia, ainakin viikon välein joutuu höyläämään pihaa, joskus useamminkin. Pakkohan se on tehdä, kun muuten olisi karmean näköistä.

    VastaaPoista
  2. Heippa Niina, luulen kyllä että eroa saattaa olla mallien ja materiaalien kehityttyä. Liikkeissä pitäisi olla ehdottomasti "lykkimiskoealueet". Monella tuntuu olevan melko vahvat kokemukset ja muistikuvat perintönä kulkevista vekottimisista, joiden vuoksi ei edes haluta testata nykyisiä kelaleikkureita. (itsekin vähän yllätyin, että nurmikkovastaavamme marssi suoraan kelaosastolle, vilkaisemattakaan bensa- tai sähkökoneita)
    Markkinoilla on myös tarjontaa alkaen 50 eurosta 300 euroon, niin olisi kuluttajaystävällistä, jos leikkureita voisi hieman testata, mistä tuo ero tulee. Fiskarsista on tullut meille puutarhasaksi-puolelta eräänlainen luotettava "lovemark", joten senkin vuoksi tuo juuri markkinoille saapunut Momentum kiinnosti. Itse olen myös sen tyyppinen ihminen kun "jotain joutuu tekemään, niin tehdään se sitten vain kerralla, jotta myös vain kirpaisee kerran. Haluaisin, että työkalut toimivat mahdollisimman hyvin, ettei työmäärä kaksinkertaistu sen vuoksi, että väline millä tekee on aivan susi.
    Sitäpaitsi, olen myös mainonnan uhri, koska tätä mallia mainostettiin vakuuttavan kuuloisilla teknisillä ominaisuuksilla:
    " leikkuutekniikassa 45 senttiä leveä leikkuukela ja 4,5 millimetriä paksut leikkuuterät tuottavat kaksinkertaisen leikkuuvoiman, jossa energia varastoituu vauhtipyörän tavoin toimivaan teräkelaan. "
    Mutta täytyy kyllä sanoa, että melko vaikuttavaa tahtia leikkuri sylkikin nurmea nielustaan, ja itsekin piti oikein puhdilla tarttua hommaan. :)

    VastaaPoista
  3. "Ennen muuttamista omakotitaloon, meille hieman naureskeltiin lumen luonnin ja ruohonleikkuun työläydestä." Jep. Omakotitalon kanssa on se ongelma ettei ehdi makaamaan sohvalla ja vetämään kaljaa sisuksiinsa niinkuin betonirakenteisessa työaikojen välisessä ihmissäilytyskompleksissa.

    VastaaPoista
  4. Siltä se tuntui. Että kerrostalossa vaan on. Päivästä päivään, ja vuodesta toiseen.. Oli kesä tai talvi niin sinne oli kavuttava säilytettäväksi. Ei lumitöitä, nurminkonleikkuuta - ei mitään...

    VastaaPoista
  5. Mitkä ovat mietteet Momentumista toisen kesän jälkeen?

    VastaaPoista
  6. Minuakin kiinnostaisi tietää kokemukset pidemmällä aikavälillä, vieläkö ostaisitte, onko saanut rinnalleen bensakonetta? Minkäkokoinen tontti teillä on? Harkitsen tässä kelaleikkuria semmoselle 800 neliön leikattavalle pihalle..

    VastaaPoista
  7. Rinnalle ei ole tullut bensa hirvitystä ja ehdottomasti vieläkin Momentumin kannalla. Itsellä tulee varmaan joka kerralla mieleen kun lykkii menopeliä että luojan kiitos ei ole sitä bensan käryä eikä pärinää.

    Tontti on n. 1100 neliötä ja tontilla on asuinrakennu + autotalli eli nurmikkoa on jonkin verran. Leikkaaminen tuntuu vieläkin kevyeltä ja vaivattomalta. Ruohon leikkuri esille ja työntämään. Ei tarvitse läträtä polttoaineen kanssa eikä nykiä käyntiin. Jos nurmikko on päässyt kasvamaan pitkäksi ja haluaa nurmen todella lyhyeksi niin ensiksi pidemmällä leikkuu terällä ja sitten toinen kierros lyhyemmällä niin on huomattavasti kevyempi.

    Kerran osunut kiveen aika kovin ja terään tuli klommu, joka kolisi leikkuuterää vasten. Tämän sai oikastua viilalla ja teroituskivellä(omastamielestäni helposti eikä ollut iso projekti n. 10min).

    VastaaPoista
  8. Tämä oli kiinnostava lukea nyt kun on samassa liemessä - eli omaan taloon muutto edessä! Kiitos paljon :)

    Kertoisitko vielä miten tuo Momentum levittää leikatun ruohon. Jääkö se kasoihin, niin että joutuu tarttumaan haravaan vai leviääkö ruoho nätisti niin että sen voi jättää nurmikon sekaan maatumaan? Vai pitäisikö harkita jotakin keräyssysteemiä, jos siihen sellaisen saa?

    VastaaPoista
  9. Maku kysymys. Lennättää kyllä silpun reippaasti ja tasaisesti mutta ehkä silti haluaa haravoida. Ja saahan siitä hyvää katetta pensaille mutta itseä kyllä tuo keräyssysteemi kiinnostaa. Siitä ei ole kokemusta mutta isolla pihalla voisi olla kiva lisä.

    VastaaPoista
  10. ps. täytyy vielä lisätä, että naapurikin on alkanut käyttämään kelaleikkuria.. ;)

    VastaaPoista