Toisinaan mietin ihmisiä, joilla on puutarha ja pentukoira. Mitenköhän siitä tulee mitään? Eikö se pentu sitten kaiva ylös mitä ehtii istuttaa tai kaivele kuoppia kun silmä välttää. Kaivelee varmaan mutta sellaistahan se sitte on.
Meidän apupuutarhurimme on jo 11 vuotias ja olenkin päättänyt olla stressaamatta. On yksi alue, "tee-se-itse-puutarhani", mihin hän näemmä osaa vallan hyvin olla menemättä - ja sitten muiden puskien ja alueiden läpi kävellään niin kuin omia polkuja pitkin nyt kävellään. Kurjenmiekat ovat altaan ympärillä saaneet taipua ja kyllä pioni-puskakin on saanut oman osansa ylikävelystä. Pääasiallisesti se vain naurattaa - "onko pakko mennä juuri sieltä, vaikka vapaata tilaa olisi muuallakin.." jne. Eikä ylemmässä kuvassa olisi pää puskassa, ellei tuosta kohdasta olisi v u o s i sitten livahtanut pieni hiiri. Sanotaan, että koiralla on huono muisti mutta vuodessa tuo muisto ei ole himmennyt tippaakaan. Kaveri kyllä tietää, ettei reunaan ja puskaan ole asiaa mutta joskus vietti vaan on niin voimakas, että on pakko ainakin vähän kurkata. Häntä on borderilla paras tiedonantoväline. Kun kiinnostava haju osuu nenään tai innostava rapina korviin, niin häntä nousee antennina ylös, ja kun tuo antenni sitten alkaa heilua tuulilasinpyyhkijöiden tapaan edes takaisin, niin silloin muut tietävät, että kohteena on jotain mielenkiintoista. Jopa niin mielenkiintoista, että kuuloaisti oman perheen käskyille ja kehotuksille katoaa kokonaan..
Meilläkin on hyvin aktiivinen apupuutarhuri.
VastaaPoistaMansikat sain suojaan verkolla ja avonaisen kasvihuoneen ovelle laitan ison saavin kulkuesteeksi, muuten vihannekset saavat olla rauhassa korkeissa lavakauluksissa.
Kukkapenkit möyhitään ja istutetaan useaan kertaan.
Kun ei ole pienet lapset tuhoa tekemässä, niin sitten toi koiraperkule . . . :-)
Olen myös muiden kuvista nähnyt miten muut ahmatit syövät myös viinimarjat ja karviaismarjat ja kauhulla odotan milloin meillä hoksataan tuo.. :)
VastaaPoista