sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Sadonkorjuuta

Viimeiset omput on nyt kerätty, viinirypäleet poimittu ja tomaatit tuotu sisään. Katsoessani näitä aarteita, tuli kiitollinen tunne. Nämä ovat luonnon lahjoja meille ihmisille, ja vaikka elämmekin melkoista yltäkylläisyyden aikaa, tuntuu itse kasvatettu ruoka arvokkaalta.
Viinirypälesato ei ollut kovin suuri, vain vajaa ämpäri tänä vuonna mutta syykin selvisi. Olisi pitänyt kastella ja lannoittaa huomattavasti enemmän. Viiniköynnös on jäänyt seinustalle kasvamaan hieman oman onnensa varaan, ja kun kesä oli näinkin kuiva, ei ihme, jos ei satoakaan tullut. Tänä syksynynä yritän tehdä kunnollisen syysleikkauksen ja ensi keväänä lannoittaa hyvin, sekä kastella kesän ajan.

4 kommenttia:

  1. Minun rypälesatoni oli 7 nuppineulanpään kokoista rypänää tertussa :P

    VastaaPoista
  2. Ensi vuonna on sitten enemmän - hyvä alku, että tuli jo nyt nuo nuppineulat :)

    VastaaPoista
  3. Siis Suomen olosoissako pystyy viinirypäleitä kasvattamaan? Olen aivan yllättynyt. Tätä pitää ehdottomasti kokeilla, jos se on mahdollista;)

    VastaaPoista
  4. Kyllä kasvaa ja vielä ihan hyvinkin. Meillä esim. ei ole mitään talvisuojausta tms. ja on ilmeisesti vuosikausia kasvanut samalla seinustalla - samoin naapureilla, joten rohkeasti vain kokeilemaan! :)

    VastaaPoista